Pidetäänkö meillä huolta pienimmistä? - vaikuttavatko valtuustoaloitteet?

Koululiitua koskevia aloitteita ei saada valtuuston käsittelyyn ennen syksyn koulukyytipäätösten voimaantuloa - mitä tehdä?

Tuusulan kunnan hallintosäännön 14 luvun 99 pykälässä on kirjattu valtuutetun oikeudesta tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite on lähetettävä kunnanhallituksen valmisteltavaksi ja kunnanhallituksen - ja tietenkin sen puheenjohtajan, pormestarin - tulee huolehtia siitä, että aloitteet tulevat valmistelluksi. Kunnanhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kunnanhallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty.

Kunnanhallitukselle aloitteet valmistelee yleensä asiasta vastaava toimialue ja ne käsitellään useimmiten ensin vastuulautakunnassa.

Valtuustoaloitteen kautta valtuutetuilla tai nuorisovaltuutetuilla on mahdollisuus nostaa tärkeäksi kokemiaan asioita kunnan valmisteluun viranhaltijavalmistelun ulkopuolelta. Joskus aloitteet ovat kunnan ”putkessa” hyvinkin pitkään. Viime valtuustossa saimme käsittelyyn mm. Aarno Järvisen viisi vuotta sitten jättämän Jokelan eläkeläisten aloitteen uudenlaisesta ikäihmisten asumiskokeilusta. Hyvä kuitenkin, että se eteni.

Mutta mitä tapahtuu silloin, jos vastaava viranhaltija ei pidä aloitetta käsittelyn arvoisena? Käsittelyä saatetaan myös lykätä, jopa vuodesta toiseen, vaikka niin kauan kunnes aika tekee tehtävänsä ja aloite on ”loppuun käsitelty” ennen käsittelyn alkuakaan. Toteutuuko tällöin kuntademokratia ja valtuuston ylin päätäntävalta kunnassa?

Otetaan esimerkiksi kaksi jättämääni aloitetta. Toisen jätin yli 3 v sitten ja se koskee kameravalvontaa vaarallisilla teillä, joilla ajetaan usein ylinopeutta tai rikotaan usein muuten liikennesääntöjä, ja joista aiheutuu riskejä eritoten pienille teillä liikkujille. (Esim. Maisalantie, Lahelantie, Tuusulanjoentie, Linjatie ja Vanhankylän koulutie). Nostin kameravalvontamahdollisuuden selvittämisen vaarallisilla tieosuuksilla, eritoten kouluteillä, tavoitteeksi myös Tuusulan toimintasuunnitelmaan ja olen nostanut sen valtuustossa uudelleen toimintasuunnitelmaan nyt jo kolmena peräkkäisenä vuotena. Myös ELY olisi kiinnostunut kunnan kanssa yhteistyöstä teiden turvallisuuden parantamiseksi kunnan alueella sijaitsevien ELYn teiden osalta. Tämä kustannustehokas ja tehokas keino suitsia ylinopeuksien aiheuttamia liikenneriskejä, jonka mm. Porvoo on ottanut käyttöönsä, on kuitenkin osoittautunut miltei mahdottomaksi Tuusulan kunnan selvittää.

Kouluteiden turvallisuutta koskee vahvasti myös toinen helmikuussa jättämäni aloite Koululiitu-järjestelmän uudelleen arvioimiseksi. Tuusulan käyttöönottaman koulumatkojen turvallisuutta arvioivan Koululiitu-systeemin on todettu aiheuttaneen virheellisiä turvallisiksi luokitteluja aiemmin turvattomiksi luokitelluille kouluteille. Jos lapsen koulutie on muuttunut algoritmin arvion myötä turvattomasta (=koulukyytiperuste) turvalliseksi, tulee vanhempien valittaa peruutetusta koulukyydistä kunnalle, jonka jälkeen koulukyyti perustelujen perusteella myönnetään, tai sitten ei. Joidenkin teiden turvallisuusluokituksia on kuulemani mukaan vanhempien valitusten myötä muutettu, muttei kaikkien.

Kouluteiden turvallisuusluokitukset tulisikin tehdä kokonaisvaltaisesti teiden todellisen turvallisuustilanteen arvioinnin mukaan - ei pelkästään algoritmiin nojaten ja tapauskohtaisesti valitusten perusteella. Minusta, monista muista päättäjistä ja vanhemmista se olisi järkiratkaisu tämän syntyneen ongelman edessä.

Olen pyytänyt aloitettani sekä myös aloitteena jättämääni Rusutjärven vanhempien ja Rusutjärvi-seuran kannanottoa koulukuljetuksiin valmisteltavaksi jo useaan otteeseen kasvatus- ja sivistyslautakunnan kokoukseen, jotta saisimme niihin vastauksen ennen koulujen alkua ja uusien koulukyytipäätösten voimaantuloa syksyllä, mutta tuloksetta. Eilen sain kuulla, ettei aloitteita ole haluttu valmistella lautakunnan käsittelyyn useista kehoituksista huolimatta, eli ne eivät ehdi käsittelyyn ennen koulujen alkua syksyllä. Eikä kunnan johto voi vaikuttaa asiaan mitenkään.

Typertyneenä mietin tämän tekstini alussa kirjoittamaani otetta kuntamme hallintosäännöstä: kunnanhallituksen tulee huolehtia siitä, että aloitteet tulevat käsitellyksi. Eihän valtuutettujen jättämien aloitteiden joukosta voida valmisteluun ”valikoida rusinoita pullista”? Eihän kunnassamme haudata ns. vaikeampia kysymyksiä?

Voihan aloitteet tietenkin käsitellä myös myöhemmin - toivottavasti kuitenkin ennen syksyn pimenemistä. Syyslukukauden alussa uudet koulukyytipäätökset ovat ehtineet jo astua voimaan ja monet pienet koululaiset ennättäneet tarpomaan kouluteiden kapeita pientareita.

Toteutuuko valtuutetun aloiteoikeus siis aidosti kunnassamme - ja samalla kuntademokratia? Ja toteutuuko lasten oikeus turvalliseen koulutiehen? Ymmärrän todellakin vanhempien hädän tällaisessa tilanteessa, enkä näe millään, että kunnan tekemät lapsivaikutusten ja riskien arvioinnit mahdollistaisivat lasten lähettämisen ilman koulukyytiä turvattomille kouluteille. Johtajuuden arvo mitataan mielestäni pohjimmiltaan siinä, kuinka johtaja huolehtii heikoimmista. Eli esimerkiksi juuri niistä innokkaista koulupolkunsa aloittajista, jotka kulkevat ajotien kapeaa piennarta koulua kohden liian isot reput selässään, ja toisaalta kuitenkin vielä kehittymättömät turvallisuustaidot ”repussaan”. Valtava vastuu siirtyy samalla näillä kouluteillä autoileville. Mielestäni kunta ei voi tällaista riskiä sallia ja kuntamme keulahahmon tulisikin oikaista asian valmistelua nyt kiireellisesti oikealle raiteelle.

Kuva Rusutjärven koulutieltä