Hyvä johtaja Tuusulaan taas haussa

Kirjoittelin reilu 4 v sitten paikallislehteen hyvästä johtamisesta, hyvejohtajuudestakin. Emme vielä tienneet, miten vaaleissa käy ja kuka lunastaa Tuusulan ensimmäisen pormestarin paikan. Silloin toivoin koko uudelta pormestaristolta suurisieluista palvelujohtajuutta. Ei ääripäitä, ei junttamaista direktiojohtamista, muttei myöskään koko maailmaa syleilevää, näkemyksetöntä kunnan talousahdinkoon ajavaa johtamista.

Valtuustokauden aikana olemme nyt arvioineet ja kehittäneet uutta pormestarijärjestelmäämme säännöllisesti. 2019 tehdyn väliarvioinnin tahtotilana oli, että johtamisjärjestelmään todetut tarvittavat muutostoimenpiteet toimeenpannaan valtuustokauden loppuun mennessä. Väliarvioinnissa keskeisimmäksi kirjattiin arvioinnissa koottujen valtuustokauden kokemusten ja kehittämislinjausten hyödyntäminen ja välittäminen uudelle valtuustolle.

Välillä näytti siltä, että kunnanhallitus yrittää ohittaa täysin valtuuston tässä prosessissa, mutta valtuusto piti asemastaan kunnan ylimpänä päättävänä elimenä kiinni. (Kirjoitin tästä pidemmin LOKIini.) Mutta väännön jälkeen ilma puhdistui: pormestari lupasi tuoda sekä hallintosääntöä että tarvittavia toimintatapamuutoksia koskevat muutostarpeet valtuuston viimeiseen kokoukseen kesäkuussa. Ja mikä merkillepantavaa, näiden johtamisjärjestelmämme valuvikojen korjaamiseen esitettyjen muutosten reivaamistyössä ovat olleet mukana kaikki ryhmät, hyvässä hengessä. Vain laajalla osallisuudella voimme päästä demokraattisesti hyväksyttäviin lopputuloksiin.

Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että vaalien suurin ryhmä lähtee neuvottelemaan muiden ryhmien kanssa vaalien jälkeen tasapuolisesti, jättämättä yhtään ryhmää ulkopuolelle. Minusta suurin virhe, joka viime vaaleissa tehtiin, oli salliessa oppositioasetelman syntyminen ns. pormestariryhmän ja ns. Ysiryhmän (keskiryhmät + Vastuullinen oikeisto) välillä ja samalla syvän kuilun aukeneminen valtuustoon. Tiedän, etteivät neuvottelut olleet helpot, varsinkaan pormestarimallia ylipäänsä vastustaneiden ryhmien kanssa, mutta olet kanssamme tai olet ulkona / hallitus vs. oppositio -asetelma ei paikallisella tasolla, yhteisten asioiden eteenpäin viemiseksi toimi. Ja juuri siksi tulisi keulahahmon eli suurimman ryhmän pormestariehdokkaan ja neuvottelujen vetäjän osoittaa aitoa johtajuutta ja tehdä kaikkensa yhteistyön rakentamiseksi alusta alkaen. Kuten jatkossa myös pormestarin ja apulaispormestarien.

Keskari kysyi pormestariehdokkailta vähän aikaa sitten, millaisen pormestarin Tuusula tarvitsisi. Vastasin tämän 4-vuotisen pormestarimallin kokemukseni perusteella seuraavasti:

Pormestari on luotettava, tasapuolinen ja laajakatseinen, kokenut arvojohtaja ja strateginen visionääri. Hän edustaa esimerkillisenä kuntaa ulospäin, valvoo kunnan etua kuntayhtymissä/alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, kuuntelee aktiivisesti, viestii avoimesti ja on kuntalaisia (asukkaita, yrityksiä, yhdistyksiä) lähellä. Hänen tärkeintä tonttiaan on kunnan sitkeän edunvalvonnan lisäksi koostaa yhteistyössä kunnan strategiset tavoitteet ja toimeenpanna ja seurata niitä kunnan ja kuntalaisten etu edellä, tehokkaasti sekä kustannustehokkaasti - kestävä ympäristö- ja talouspolitiikka aina toimintaa ohjaten.

Valitseeko valtuusto joukostaan vaalien jälkeen sen kaikkein pätevimmän pormestarin tehtävään? Ja onko tämä valittu myös etukäteen avoimesti ryhmien ehdokkaana pormestariksi? Siinäpä pari avainkysymystä. Elämme jännittäviä vaali- ja vaalinjälkeisaikoja!

Onnea kaikille vaaleihin!

Kirjoitukseni on hieman lyhempänä julkaistu myös Keski-Uusimaa -lehdessä.