- 28.10.2023
Hei, tiesittekö? Mulla ja mun vanhalla kaverilla on tänään yhteissynttärit. Tai, no, mun kaveri Tupu on kyllä mua vähän nuorempi. Se täyttää tänään pyöreitä, 20 vuotta. Mä oon tietenkin sitä viisi vuotta vanhempi. 😉
Kun me tutustuttiin Tupun kanssa alkuvuodesta 2017, me ystävystyttiin nopeasti, koska me huomattiin, että meille on samat asiat tärkeitä. Tupu oli tosi innostava mua kohtaan. Se piti mun osaamista ja kokemusta huippuna ja arvosti mun tekemää työtä esimerkiksi lasten koulunkäynnin ja liikenneturvallisuuden eteen. Se sanoi, että musta olisi vaikka kunnan ylimpään luottamustehtävään - ja niinhän musta olikin. Se tuki mua valtuuston puheenjohtajana jo mun luottamustaipaleen alussa - siis todellinen BFF - luottoystävä!
Meillä on Tupun kanssa aika samanlainen arvomaailmakin. Me ollaan tosi empaattisia: halutaan aina kuulla, mitä muille kuuluu ja halutaan pitää palvelut lähellä meidän asukkaita. Me ollaan sinnikkäitä ja reiluja. Meillä on muuten ihan kaiken ikäisiä kavereita. Ja me puolustetaan varsinkin meidän pienimpiä ja heikoimpia asukkaita. Meidän mielestä meidän mummojen ja pappojen ja sairastuneiden pitää saada hoitoa läheltä kotoa. Ei kaikilla ole autoja, eivätkä kaikki pääse helposti kulkemaan kauas.
Me halutaan, että meidän lapsilla on hyvä olla, ja me puolustetaan meidän lasten ja niille tärkeiden aikuisten tasa-arvoisia oikeuksia hengittää puhdasta ilmaa päiväkodeissa ja kouluissa. Joskus se unohdetaan ja korostetaan muita tärkeitä asioita, ja se tekee meidät surulliseksi. Mutta silloin me vaan puolustetaan niitä vähän kovempaan ääneen.
Yksi niistä heikoimmista, joiden puolia me aina pidetään, on meidän toinen hyvä kaveri Luonto. Se on kyllä tosi iso kaveri, mutta me ollaan huomattu, että sillä ei aina olekaan tarpeeksi kavereita, koska se unohdetaan ja jää aika yksin. Mutta me otetaan se aina mukaan. Se asuu muuten tosi kiehtovassa paikassa, sellaisessa vähän umpeen kasvaneessa metsässä, josta löytyy kaikkea ihmeellistä ja ihanaa. Se kutsuu meidät kylään kotiinsa ihan milloin vaan - vaikka yökyläänkin. Ja se on superkiltti. Se tarjoaa meille tosi herkullisia syötäviä - porukat on sanoneet, että sen luona saa vitamiinitasot täyteen. Me usein ulkoillaan ja urheillaan sen luona, ja sen luona on ihmeellisen helppo hengittää. Luonnolla on itse asiassa useampikin koti - ja ne on kaikki tosi hienoja paikkoja. Luonnolla on muuten tosi paljon muitakin kavereita, joille Luonnon koti on tärkeä itsessään, ja me pidetään niiden kanssa yhtä.
Tupu syntyi 20 vuotta sitten, ja sille tulikin sellainen nopea teini-iän kasvupyrähdys. Se kasvoi siis todella isokokoiseksi. Se on nykyisin koulun toiseksi isoin oppilas. (Siis sen Tuusulan Kunnanvaltuuston ”kampuksen”.) Tupua on myös välillä kiusattu, koska se on erilainen kuin muut. Yritetty jättää pois leikeistä. Ankanpojaksi tai joksikin jarrumieheksikin pilkattu, kun se on muistutellut siitä, että pidetäänhän aina meidän kaverit mukana - siis tämä Kuntalaisten suurperhe ja meidän ystävä Luonto. Mutta onneksi se on aika iso ja skrodekin, sillä on hyvä itsetunto ja paljon kavereita täällä Tuusulassa, jotka pitää sitä tärkeänä. Sen kaverit tietää, että Tupu on aina niiden puolella. Tuusulan ja tuusulalaisten puolella.
- Tässä kuvassa on päivänsankareista toinen nauttimassa Tuusulan tarjoamista monipuolisista, virkistävistä palveluista ja kesäpäivästä. ”Olen toiminut vuodesta 2017 Tupun edustajana monissa luottamustehtävissä, joista pisimpään Tuusulan kunnanhallituksessa, ensin valtuuston puheenjohtajiston edustajana, sittemmin hallituksen jäsenenä. Asukkaidemme hyvinvointi ja turvallisuus ovat minulle tärkeitä. Edistän näitä virkatyössäni valtakunnallisesti, ja luottamustehtävissäni kuntatasolla sekä aluetasolla Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnassa. Meillä on hieno kotikunta, josta saa upeita elämyksiä ja meille tärkeitä palveluita valtion, alueen, kunnan, kuntalaistemme ja yritystemme tarjoamana. Tehdään tästä yhdessä vielä parempi - meille kaikille paras paikka asua!” - Lämmöllä, Kati Lepojärvi
- 13.11.2022
Ketkä valtuutetuista haluavat puolustaa luontoa, metsää, viranomaisia ja maanomistajia, yleiskaavaa valmistelleiden viranhaltijoiden näkemyksiä, sekä lukuisia kuntalaisia ja Ruotsinkylän tutkimusmetsän ystäviä yli kuntarajojen?
Huomenillalla Tuusulan kunnanvaltuusto käsittelee pitkän prosessin jälkeen Tuusulan yleiskaavaa 2040. Viranhaltijat ovat tehneet ansiokkaan pohjatyön. He ovat huomioineet yleiskaavaan tulleita lukuisia muistutuksia ja lausuntoja ja muokanneet yleiskaavaehdotusta näiden perusteella. Mutta yhteen yleiskaavaehdotukseen nostettuun kirjaukseen he eivät voineet enää vaikuttaa, vaikka sen vastustus toistui lukuisissa muistutuksissa sekä alueen maanomistajien ja viranomaisten sekä yhdistysten kannanotoissa. Heidän kätensä olivat sidotut. Miten tähän on tultu?
Tutkimusmetsän tarina alkoi omalta kohdaltani kymmenisen vuotta sitten, kun löysimme perheeni kanssa tämän ihmeellisen satumetsän yli satavuotisine uniikkeine puulajeineen, joita sinne on tuotu maailman monesta kolkasta Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusprojekteihin. Löysimme metsän siimeksestä pulppuavan lähteen ja hienon rotkon, johon pari vuotta sitten Metla rakennutti kuntoportaat. Metsästä tuli henkireikäni - niin arvokas asia, että sitä haluaa puolustaa kaikin keinoin. Tutkimusmetsää esitettiin hiljattain myös monen eri tahon koordinoimaksi virkistysmetsähankekohteeksi Sarvikallion tapaan. Tämä kuulosti meistä metsän ystävistä loistavalta. Mutta tämä suunnitelma tyssäsi alkumetreilleen. Mistä on kyse?
Ruotsinkylän tutkimusmetsään on vuosien varrella virinnyt ja toteutunut erilaisia suunnitelmia laidasta laitaan, tutkimus- ja virkistyskäytöstä asumiskäyttöön, kuten YLE v.2009 uutisoi: https://yle.fi/uutiset/3-5276168 Asuntoja ei metsään tehty, mutta suunnitelma tiestä metsän ja tämän upean rotkon läpi on edennyt Tuusulan päätöksenteossa. Viranhaltijat ja alueen liikennettä ja maankäyttöä tarkastelleet ulkopuoliset asiantuntijat eivät tieyhteyttä kannattaneet. Se olisi yksinkertaisesti liian kallis, menisi halki luonto- ja virkistysarvoiltaan korvaamattomien metsämaiden, sekä halkoisi Metlan ja Luonnonvarakeskuksen satavuotiset tutkimusalueet, joilla tutkimusta oli myös suunniteltu jatkettavan ainakin 2090-luvulle saakka. Tuusulanjoentien jatke loisi läpiajoyhteyden Hämeentieltä Tuusulanväylälle ja toisinpäin, mikä lisäisi liikenneturvallisuuden haasteiden kanssa painiskelevan Lahelan alueen läpiajoliikennemääriä merkittävästi. Viranhaltijoiden vahvoista argumenteista sekä Elyn, Metlan ja Luonnonvarakeskuksen vastustuksesta huolimatta kuntakehityslautakunta yritti nostaa tieyhteyden maakuntakaavaan, jota minä ja 24 muuta valtuutettua vastustimme v.2018 valtuustossa.
Viranhaltijat poistivat tieyhteyden kuitenkin yleiskaavaehdotuksesta. Kallis tiehanke ei yksinkertaisesti kannattanut. Se palvelisi vain paikallista maankäyttöä ja maksaisi kunnalle liikaa. Samalla viranhaltijat olivat suunnitelleet yleiskaavaan Lahelanorren linjausvaihtoehdot ja Kehä IV- ja sen rinnakkaiskatusuunnitelmat etenivät, joten sekä Lahelan asukkaiden että rekkaliikenteen reittivaihtoehdot olivat paranemassa. Tietä tutkimusmetsän läpi ei tarvittu.
Mutta sitkeästi tiesuunnitelma vain eteni. Kuntakehityslautakunta esitti tieyhteyttä toistamiseen yleiskaavaehdotukseen ja siitä äänestettiin lopulta 31.10.2022 kunnanhallituksessa. Neljä kolmestatoista hallituksen jäsenestä vastusti tietä metsän läpi, joten se eteni valtuuston päätettäväksi.
Huomisessa valtuuston kokouksessa tielinjauksesta äänestettäessä mitataan siis valtuutettujen arvojen ja toisaalta poliittisen ryhmäpaineen painoarvo. Suunnitelma Rykmentinpuiston metsän tiiviistä rakentamisesta puistoksi on huolettanut kuntalaisia ja useita meistä valtuutetuista. Huomenna näemme, ulottuvatko huolet Ruotsinkylään. Ketkä valtuutetuista haluavat puolustaa luontoa, metsää, viranomaisia ja maanomistajia, yleiskaavaa valmistelleiden viranhaltijoiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä, sekä lukuisia kuntalaisia ja Ruotsinkylän tutkimusmetsän ystäviä yli kuntarajojen?
Kirjoitus on julkaistu 14.11.2022 Keski-Uusimaa -lehdessä:
Pitkän kaavan sote-pela-savotta kulminoituu 23.1. Hyvinvointialueille valitaan valtuustot ja samalla muodostetaan uusi yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja vallan taso.
Näissä vaaleissa on ehdolla enemmän poliitikkoja kuin sote- ja pelastustoimen luottamustehtäviin on koskaan ollut hakijoita.
On hienoa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustehtävät kiinnostavat päättäjiä ja että äänestäjille on tarjolla kattaus erilaisia ehdokkaita. Vaalimainontaa seurailtuani olen kuitenkin huolissani. Luvataanko mahdottomia tai ylipäänsä oikeita asioita?
Ymmärtävätkö aluetasolla vaikuttamisesta innostuneet ehdokkaat, mistä sote- ja pelastustoimessa ylipäänsä on kyse ja mitkä perusasiat tulee saada kuntoon siirtymässä hyvinvointialueelle?
Mielestäni näitä tulisi ymmärtää syvällisesti. Aluevaltuustojen ensimetrit eivät tule olemaan helpot.
Toivoisinkin äänestäjiltä viisaita valintoja näissä merkittävissä vaaleissa, joissa siirretään alueille leijonanosa palveluista ja valitaan kirstunvartijat 20 miljardille eurolle veronmaksajien rahaa.
Toivoisin, että pelkät vaalilupaukset eivät ratkaisisi näitä vaaleja, vaan ehdokkaiden osaaminen, kokemus ja konkreettiset teot asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden eteen.
Äänestäjät, kysykää siis ehdokkailtanne, miten he ovat laittaneet itsensä tähän mennessä likoon. Aluevaltuustoon tarvitaan sitoutuneita päättäjiä, jotka saavat enemmistönä viisaita päätöksiä läpi.
Tarvitaan substanssia ymmärtäviä, kokonaiskuvan hahmottavia, järkiargumentteja kuuntelevia, kannattavia ja esittäviä vaikuttajia – kovia luita, ei rivijäseniä.
Sote- ja pelastustoimella on edessään merkittäviä haasteita jo lähivuosina ja yhä enemmän, kun väestömme ikääntyy, palvelutarjonta kasvaa ja henkilöstön saatavuus heikentyy.
Toimivan hyvinvointialueen ytimessä tulevatkin olemaan: kyky pitää talous tehokkaana ja tasapainoisena; palvelurakenteen painopisteen siirto ennaltaehkäisyn ja matalan kynnyksen palveluiden suuntaan; koulutettu ja riittävä henkilöstö, jolla on mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen; sekä laadukkaat, saavutettavat palvelut lyhyellä vasteajalla.
Kati Lepojärvi kunnan- ja Keusote-valtuutettu, aluevaaliehdokas (Uudenmaan sitoutumattomien Keski-Uudenmaan yhteislista, TuPu) Tuusula
Tämä artikkeli on julkaistu Keski-Uusimaa lehdessä 21.1.2021 ja voit lukea sen täältä ->
Lue myös LOKI-kirjoitukseni: Kuuden kunnan sote - yhden kuntalaisen kokoiseksi?