top of page
IMG_3121.JPG

LOKI

Ajatuksiani ja kirjoituksiani politiikasta, päätöksenteosta ja elämästä ylipäänsä.

Vasemmanpuoleisessa kuvassa on Copilotin mukaan ”stereotyyppinen direktiojohtaja”. Hän seisoo yksin jylhien vuorten edessä. Keskimmäisessä ja oikeanpuoleisessa kuvassa on taas "hyvä, hyveellinen johtaja", joka seisoo hyvinvoivien työntekijöiden joukossa.


Minulla on ollut tapana kartoittaa johtamisen trendejä ja tarpeita julkisesti näin vaalien korvilla. Direktiojohtaminen tuntuu olevan päivän sana, puhutaan sitten ”vapaan maailman johtajasta” vastinpareineen, yrityspomoista tai vaikkapa pormestareista. Valta otetaan ja sitä käytetään ja näytetään – pelon voimalla, jos tarvis.


Tähän suuntaan johtajuuden megatrendi tuntuu siis maailman murroksen ja reaali- ja voimapolitiikan nousun myötä uhkaavasti kallistuvan. Mutta haluavatko ihmiset tulla direktiojohdetuiksi eli ts. käskytetyiksi? Millaista johtajuutta meillä ruohonjuuritaso eli kunta ja näin tuplavaalien alla myös alue – sen asukkaat, viranhaltijat, yritykset ja yhteisöt haluavat ja tarvitsevat? Kyteekö kuntalaisten mielissä kuitenkin demokratian palo – halu osallistua ja vaikuttaa?


Lienee tätä päivää kysyä myös tekoälyltä hyvän johtajan ominaisuuksista. Copilot poimii johtajakriteerit Helsingin yliopistolta: Nykypäivän johtamisessa korostuu valmentava ja ratkaisukeskeinen johtamisote, joka auttaa rakentamaan luottamusta ja yhteistyötä organisaatiossa. Hyvä johtaja tukee ja kannustaa työntekijöitään tuomaan esiin omia ideoitaan ja mielipiteitään. Hyvä pormestari taas yhdistää hallinnollisen osaamisen ja ihmisläheisen johtamisen, mikä auttaa luomaan hyvinvoivan ja kehittyvän kunnan. HY:n linkki viittaa myös hyvejohtajuuteen johtajuuden yhtenä peruskriteerinä. Hyvejohtaja on:


- rehellinen: Hyvejohtaja on avoin kaikessa toiminnassaan. Hän kertoo totuuden ja toimii läpinäkyvästi.

- oikeudenmukainen: Hyvejohtaja kohtelee kaikkia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Hän tekee päätöksiä, jotka ovat reiluja ja perusteltuja.

- empaattinen: Hyvejohtaja ymmärtää ja huomioi muiden tunteet ja tarpeet. Hän kuuntelee ja tukee työntekijöitään.

- rohkea: Hyvejohtaja uskaltaa tehdä vaikeita päätöksiä ja ottaa vastuuta. Hän ei pelkää kohdata haasteita ja toimii päättäväisesti.

- viisas: Hyvejohtaja käyttää tietoa ja kokemusta päätöksenteossa. Hän harkitsee asioita monipuolisesti ja tekee perusteltuja ratkaisuja.


Hyvejohtajuus korostaa eettistä ja moraalista johtamista, joka luo luottamusta ja hyvinvointia organisaatiossa. Olisipa kutkuttelevaa päästä kysymään pormestariehdokkailta yhteisesti, mitä yllä mainituista kriteereistä he arvioivat voivansa Tuusulan johtamiseen tuoda ja miten. Siis pormestariehdokaspaneelikeskustelua odotellessa…!


Järjestääköhän paikallislehtemme sellaisen näiden vaalien alla, mitä luulette?


Ruotsinkylän 130-vuotisjuhlassa valtuutettuja yli ryhmärajojen. Tässä suunnittelemassa yhteistä aloitetta Johanna Sipiläinen, Mila Lehtonen, Aarno Järvinen, Mirka Kovalainen ja Matti Alanko.
Ruotsinkylän 130-vuotisjuhlassa valtuutettuja yli ryhmärajojen. Tässä suunnittelemassa yhteistä aloitetta Johanna Sipiläinen, Mila Lehtonen, Aarno Järvinen, Mirka Kovalainen ja Matti Alanko.
Vanhempainyhdistyksen varapuheenjohtaja Carolina Nyman puhui koulusta koskettavasti.
Vanhempainyhdistyksen varapuheenjohtaja Carolina Nyman puhui koulusta koskettavasti.

Osallistuimme 13.3.2025 Tuusulan vanhimman koulun, Ruotsinkylän koulun lämminhenkiseen 130-vuotisjuhlaan koulun entisten ja nykyisten oppilaiden, vanhempien, henkilökunnan ja kyläläisten kanssa.


Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja esitteli tilaisuudessa Tuusulan koulutyytyväisyyskyselyä, jonka tulokset olivat Ruotsinkylän osalta erinomaisia - mm. koulun opetuksen laatuun, turvallisuuteen ja luonnonläheisyyteen liittyen - järjestään yli kaikkien koulujen tulosten keskiarvon.

Ruotsinkylän koulun voimavarana on ollut aina vahva yhteisöllisyys. Koulu on kylän keskus, jossa huomioidaan lasten yksilölliset tarpeet. Koko kylä kasvattaa, sanotaan. Tämän olemme nähneet toteutuvan Ruotsinkylässä.


Tuusulan pormestariohjelman 2017-2021 ja palveluverkkosuunnitelman 2018-2028 tavoitteena oli palveluverkon uudistaminen luopumalla sisäilmaongelmaisista kouluista ja päiväkodeista ja rakentamalla uusia. Ruotsinkylän koulun v. 1976 rakennetussa parakkiosiossa todettiin vakavia rakennevaurioita ja sisäilmaongelmia ja osio purettiin. Samalla koulu päätettiin lakkauttaa sisäilmasyistä Lahelan yhtenäiskoulun valmistuessa. Puretun osion tilalle rakennettiin lisäsiipi ja kouluun tilattiin v. 2019 paviljonkirakennus vuokrattuna.


Koulu on toiminut näissä sisäilmapuhtaissa tiloissa, kunnes v. 2024 kunnan sivistystoimi ilmoitti koulun lakkautuksesta ja oppilaiden siirrosta tulevaan Riihikallion kouluun. Sekä koulun oppilaat, vanhemmat että opettajat vastustivat tätä äkillistä lakkautusta ja siirtoa. Valtuusto päätti kuitenkin koulun jatkavan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Lahelan koulun valmistumiseen, arviolta 2029 asti.


Lahelan yhtenäiskoulun toteutusta on siirretty kustannussyistä jo 4 vuodella. Koulua on suunniteltu Lahelanpelto III -alueelle. Hanke on kallis ja iso. Samalla meillä on toiminnassa Ruotsinkylässä elinvoimainen, opetukseltaan laadukkaaksi arvioitu ja kustannustehokas koulu, jonka oppilaiden on linjattu sisäilmasyistä siirtyvän Lahelan tulevaan kouluun. Mutta koska sisäilmaoireiluja ei koulun nykyisissä tiloissa enää ole tiedossa, ei koulun lakkautusperustettakaan enää ole.


Tuusulan monimuotoiseen palveluverkkoon mahtuvat uusien yksiköiden lisäksi kyläkeskusten koulut, jotka tarjoavat laadukasta yksilöllistä opetusta, turvallisemmat koulumatkat ja luonnonläheisyyttä. Lisäksi tulisi löytää keinoja kunnan investointikustannusten hallitsemiseksi.


Siksi me valtuutetut aiommekin tehdä valtuustoaloitteen, jossa esitämme, että Ruotsinkylän koulu jää osaksi Tuusulan palveluverkkoa, mikä tuo kustannussäästöjä myös Lahelan koulun rakentamiseen. Olisi tärkeää, että myös Lahelan ja lähialueen lapset pääsisivät vihdoin sisäilmaltaan terveeseen, uuteen päiväkoti- ja koulurakennukseen.


Mediatiedote: julkaisuvapaa


Sitoutumattomat ovat nyt toista kertaa ehdolla Helsingin seudun Osuuskaupan edustajistovaaleissa. Tänä vuonna Ehdokaslista T - Sitoutumattomat on mukana kahdeksan ehdokkaan voimin sekä vaaliliitossa muiden sitoutumattomien ryhmien kanssa Pro osuustoiminta -liiton sateenvarjon alla, jolla on yhteensä 87 ehdokasta. Ehdokkaita Sitoutumattomilla on Vantaalta, Helsingistä, Espoosta ja Tuusulasta.



Meille Sitoutumattomille on tärkeää suunnata Helsingin seudun Osuuskauppaa takaisin kohti osuustoiminnan alkujuuria ja peruslähtökohtia.


Korostamme jäsenlähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja demokraattista päätöksentekoa. Asiakasomistajien hyödyn, etujen ja vaikuttamismahdollisuuksien maksimoinnin tulee olla päätöksenteossa aina etusijalla.




Edistämme HOK-edustajistossa seuraavia päämääriä:


  • Palataan osuustoiminnan juurille

  • Kehitetään osuustoiminnan palveluita

  • Edistetään avoimuutta ja aktiivisuutta


Näihin liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä löytyy listattuna vaaliohjelmastamme.


Kannustamme kaikkia vuoden 2023 loppuun mennessä 15 vuotta täyttäneitä Helsingin seudun osuuskaupan jäseniä äänestämään edustajistovaaleissa 10.-24.4. välisenä aikana sähköisesti tai postitse. Näin voit käyttää ääntäsi etujasi valvovien edustajien valitsemiseksi edustajistoon.


Vaalikone avataan äänestäjille 4.4.2024. Äänestysohjeet löydät HOK:n sivuilta:


HOK-Elannon alueen Sitoutumattomat ehdokkaat:


921     Juha ALANEN tuotepäällikkö ESPOO

923    Sami KOSONEN näyttelijä VANTAA

924    Eija KYÖTIKKI eläkeläinen VANTAA

925    Kati LEPOJÄRVI viestintäjohtaja TUUSULA 

926    Jukka RITA hallinnollinen avustaja ESPOO 

927    Tarja TALLQVIST eläkeläinen ESPOO

928    Seija TOIVANEN eläkeläinen VANTAA



LIITE Sitoutumattomien ehdokkaiden HOK-vaaliohjelma:


Palataan osuustoiminnan juurille


  • tarjotaan osuustoiminnan palveluita vastaten erilaisten elämänvaiheiden tarpeisiin siten, että tarvittavat palvelut kulkevat ihmisen elämänkaaren mukana vauvasta vaariin.

  • toimitaan ensisijaisesti jäsenten ja työntekijöiden eduksi ja vaikuttamismahdollisuuksien maksimoimiseksi

  • tuetaan yhteisöllisyyttä edistäviä ratkaisuja

  • saadaan tarjolle edullisia tuotteita ja palveluita yhteisomistuksen perusteella.

  • edistetään yhteistä ja tasa-arvoista päätöksentekoa.

  • edistetään alkuperäisen osuustoiminta-ajatuksen mukaista, puolueista ja puolueintresseistä riippumatonta osuustoimintaa.


Kehitetään osuustoiminnan palveluita


  • selvitetään mahdollisuuksia saada lääkkeitä myös kauppoihin saataville, turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Tämä helpottaa eritoten ikäihmisten asiointia ”yhdellä luukulla”, lisää hintakilpailua sekä parantaa saatavuutta.

  • sitoutetaan ja palkitaan työntekijöitä jäsenyydellä esim. vuoden työuran jälkeen.

  • selvitetään mahdollisuuksia sähkön hankintaan ja S-sähkön tarjoamiseksi kohtuuhintaisena asiakasomistajille.

  • edistetään ”Reilua kauppaa” myös kotimaassa: taataan tuottajille kohtuulliset korvaukset kestävään ja kannattavaan tuotantoon. Vahvistetaan pien- ja lähituottajien toimintamahdollisuuksia sekä turvataan monipuolinen tuotekattaus ja samanaikaisesti vahvistetaan huoltovarmuutta. Tuodaan kauppoihin lähiruoka-toivehylly.

  • lisätään tuotetarjousten yhdenvertaista saavutettavuutta: saatetaan sovellus-tarjoukset myös esimerkiksi kortilla tai paperisesti saataville ja vastaavasti paperiset tarjoukset sovelluksiin.

  • vahvistetaan sujuvaa asiointia: varmistetaan itsepalvelukassojen riittävä määrä. Lisätään sähköistä opastusta tuotteiden löytämisen nopeuttamiseksi isommissa kaupoissa, kuten hypermarketeissa.

  • pyritään perustamaan uusia Prisma-palvelutason kauppoja riittävän ostovoiman edellytysten täyttyessä, kuulemalla asiakkaiden sijaintitoiveita.

  • pyritään tarjoamaan yhden luukun periaatteella myös muita monipuolisia palveluita Prisma-kokonaisuuksien yhteydessä, kuten tulevassa Hyrylän Prismahankkeessa. Selvitetään mahdollisuudet Prismalle myös mm. Korson/Koivukylän alueella.

  • varmistetaan kauppatiloihin pääsyn ja kauppatilojen esteettömyys. Helpotetaan liikuntarajoitteisten asiakkaiden liikkumista myymälöissä ja tarkistetaan hyllykorkeuksia, jotta tuotteisiin ylettää paremmin. Ilmaistaan hinnat selkeästi, isolla tekstillä, mukaan lukien kg/l-hinnat.

  • tarkennetaan tarjontaa: myydään sitä mitä asiakkaat toivovat. Kuullaan asiakkaita paremmin näiden toiveiden esille nostamiseksi.

  • kerätään enemmän asiakaspalautetta ja varmistetaan myös palautejärjestelmän toimivuus eli palautteen perillemeno.


Edistetään avoimuutta ja aktiivisuutta


  • viestitään avoimesti ja aktiivisesti edustajiemme toiminnasta ja toimenpiteistä kaikissa vaiheissa vaaleista päätöksentekoon

  • Osallistetaan ja kuullaan asiakasomistajia päätöksenteon valmistelussa.

  • Kannustetaan asiakasomistajien osallistumista myös edustajistovaaleissa. Äänestysaktiivisuutta (joka oli edellisissä vaaleissa 2020 n. 23%), pitäisi saada lisättyä, jotta asiakasomistajien ääni kuultaisiin paremmin päättävissä elimissä ja heidän vaikutusmahdollisuutensa lisääntyisivät.

Viimeisimmät julkaisut
Arkisto
bottom of page